img

Sauna on erottamaton osa suomalaisten historiaa ja nykypäivää

/
/
/
75 Views

Suomessa on vahvat kansanperinteet, joista osa on toki jäänyt jo historiaan mutta osa elää edelleen vahvoina. Osa perinteistä on muuttanut muotoaan vuosien varrella, mutta ne ovat silti vahvasti suomalaisia ja meille tärkeitä. Luultavasti tärkein suomalainen perinne on sauna, joka onkin jo historiassa ollut kaiken elämän keskus. Toiseksi eniten perinteitä ja uskomuksia liittyy suomalaisten rakkaimpaan juhlaan eli juhannukseen.

Maakuopista savu- ja sähkösaunoihin

Suomen alueen aivan ensimmäiset saunat olivat maakuoppia, joiden peittona toimi eläimen nahka. Maakuoppasaunat olivat käytössä jo kymmenen tuhatta vuotta sitten, jääkauden päättyessä. Nykyään tällaisia viritelmiä ei meillä enää tunneta, mutta vastineena toimivat telttasaunat. Telttasaunat ovat olleet myös muiden kulttuurien, kuten intiaanien ja pohjoisen alkuperäiskansojen käytössä.

Ensimmäiset modernimmat suomalaiset saunat olivat savusaunoja, joita alettiin rakentaa rautakauden lopulla. Savusaunat säilyivät aktiivisessa käytössä 1930-luvulle asti ja toimivia savusaunoja on edelleen runsaasti ympäri Suomea. Savusaunan lämmitys tapahtui alkuaikoina kivikasojen avulla. Kiviä kuumennettiin tulen avulla useiden tuntien ajan, jonka jälkeen savu päästettiin ulos rakennuksesta. Lämpöä saunassa riitti moneksi tunniksi. 1800-luvulla alkoivat yleistyä kiukaat ja niiden myötä savupiiput.

Sähkö- ja kaasulämmitteiset kiukaat saapuivat Suomeen toisen maailmansodan jälkimainingeissa ja saavuttivat heti suurta suosiota, sillä niiden avulla sauna saatiin lämpimäksi paljon aiempaa pienemmällä puumäärällä.

Maakuopista savu- ja sähkösaunoihin

Saunatontun tärkeä rooli

Saunoihin on aina liittynyt paljon uskomuksia, erityisesti parantavista voimista. Ennen vanhaan uskottiin myös, että jokaisella saunalla on oma saunatonttu, joka toimii saunan suojelijana. Tarina kertoo saunatontun olleen ulkomuodoltaan pikimusta, sillä se asui savusaunassa. Saunatonttu piti huolta siitä, että saunassa käyttäydyttiin asianmukaisesti ja silloin saunan omistajille oli tiedossa hyvää onnea ja menestystä. Saunatontun saattoi suututtaa mm. kiroilemalla tai meluamalla saunassa tai saunomalla liian myöhään. Saunaan ei myöskään sopinut tulla humalassa. Parhaan saunakokemuksen takaa saunatontun huomioiminen heti saunomisen alussa. Hyviin tapoihin kuuluu saunatontun tervehtiminen ja tontulle voi myös tuoda vesilasin tai kynttilän. Kaupungissa perinne tuntuu vanhanaikaiselta, mutta mökkisaunassa otamme aina tontun huomioon ja tämä tekee saunomisesta erityisesti lapsille jännittävän kokemuksen kesäillassa. Tontusta jutellaan aina pitkälle syksyyn.

Saunassa nähtiin elämän kaikki vaiheet

Saunaa on hyödynnetty ennen aikaan peseytymisen lisäksi myös moneen muuhun tarkoitukseen. Osana taloa toimiva sauna oli kätevä tapa lämmittää koko tupa. Sairaaloita tai muitakaan erityisen hygieenisiä paikkoja ei ainakaan pienemmissä kylissä oikeastaan ollut, joten sairauden hoitamiset synnytykset hoidettiin talon puhtaimmassa paikassa – saunassa. Saunan etuna oli myös se, että kuumaa vettä oli helposti saatavilla.

Saunassa nähtiin elämän kaikki vaiheet

Erityisesti ennen vanhaan synnyttäminen oli varsin riskialtista puuhaa ja erityisesti ensisynnyttäjien kohdalla tapahtumaa jännitettiin koko kylän voimin. Sauna lämmitettiin miellyttävän lämpöiseksi, mutta ei liian kuumaksi. Saunan lämmityksessä oli tärkeää muistaa asettaa puut pesään aina paksumpi pää edellä, sillä siten lapsenkin uskottiin syntyvän helpommin pää edellä. Synnytykseen osallistui yleensä synnyttäjän lisäksi kätilö sekä perheen naisväkeä. Synnytyksen päätteeksi sekä äiti että lapsi pestiin saunan lämmössä ja saatettiin lepäämään.

Saunassa jatkettiin kuitenkin elämää, sillä nyt oli lapsisaunan vuoro. Lapsisauna vastaa nykyajan varpajaisia eli miehet kokoontuivat yhdessä juhlistamaan lapsen syntymistä. Tämä piti miehet myös poissa naisten jaloista, jotka puolestaan hoivasivat äitiä ja vastasyntynyttä kammarissa. Lapsisaunan yhteydessä tuoreen isän oli tapana tarjota paikalle saapuneille ryyppy ja leipää syntyneen lapsen kunniaksi. Naapurista olikin tapana lähteä ”saunaleiville” kun sana synnytyksestä kiersi.

Juhannuksena ja jouluna saunalla on erityinen rooli

Erityisen tärkeässä roolissa saunominen on juhlapyhinä kuten jouluna ja juhannuksena. Joulusauna on kuulunut suomalaiseen perinteeseen aina ja siihen valmistauduttiin huolella. Saunan lämmitys oli tapana aloittaa jo edellisenä yönä, sillä seuraavana päivänä kaikkien piti ehtiä saunaan valoisan aikaan. Joulusaunassa on uskomusten mukaan erittäin tärkeää olla hiljaa, sillä näin voi seuraavana kesänä välttyä sääskiltä ja itikoilta. Ihmiset poistuvat saunasta auringonlaskuun mennessä ja tämän jälkeen saunan ottavat haltuunsa talon jo edesmenneet saunojat.

Juhannuksena ja jouluna saunalla on erityinen rooli

Juhannuksena saunomalla voi kansanperinteen mukaan karkottaa pahoja henkiä. Juhannussauna aloitetaan yleensä melko aikaisin, jotta sen jälkeen päästään puhtaina ja raikkaina juhlimaan yötöntä yötä. Juhannussaunassa voi myös aloittaa jo juhannusyöhön kuuluvat taiat ja tulevan puolison arvuuttelun. Juhannussaunassa kuljetaan peruuttaen takapuoli edellä kohti halkopinoa ja katsotaan, minkälaista halkoa takapuoli ensimmäisenä koskettaa. Millainen halko, sellainen tuleva rakastaja. Jos halko on halkaistu se tarkoittaa, että rakastaja on toisen oma tai mahdollisesti jäänyt leskeksi. Kokonainen halko puolestaan kertoo, että tuleva puoliso on kokonaan oma.

Lauantaisauna kruunaa viikon

Vielä nykyäänkin suomalaiset pitävät tiukasti kiinni ainakin kerran viikossa saunomisesta ja lähes jokaisesta taloyhtiöstä löytyy yhteinen sauna, jonne vai varata vuoron. Toki omakoti- tai rivitaloon sauna kuuluu muutenkin erottamattomana osana. Monet suomalaiset vannovat puulämmitteisen saunan nimeen, mutta erityisesti kaupungissa on yleensä tyytyminen sähkösaunaan.

Vielä 1990-luvulla saunaillan perinteisiin kuului monesti koko perheen kokoontuminen sohvalle saunan jälkeen, kun televisiosta tuli illan elokuva tai joku suosittu viihdeohjelma. Televisiota ei ole meillä katsottu vuosiin ja saunan jälkeen rentoudunkin mieluummin tietokoneella, pelailen pojan kanssa jalkapallomanageripeliä tai seuraan itsekseni pelejä ja lyön vetoa tuloksista, jos jälkikasvulla on muita iltasuunnitelmia. Perinne saunasta on kuitenkin säilynyt ja se on mukava viikoittainen yhteinen hetki nyt jo murrosikää lähestyvien lasten kanssa. Saunailta on myös säilynyt herkutteluiltana, lapset saavat saunajuomaksi limua ja monesti laitamme nakkeja kiukaalle grillaantumaan. Ihan tavallista, mutta samalla aivan erityisen suomalaista ja hienoa yhdessäoloa. Ja kyllähän suomalainen sen tietää, ettei missään rentoudu ja puhdistu samalla tavoin kuin saunan lämmössä.

It is main inner container footer text