img

Yhä useampi kääntyy buddhalaisuuden käytäntöihin – osa 1

/
/
/
527 Views

Kuten useimpien lukujen kohdalla, se, kuinka monta ihmistä maailmassa ovat buddhisteja, on vain valistunut arvaus. Esimerkiksi, kuinka monta kertaa joku on pysäyttänyt sinut kadulla ja kysynyt, mitä uskontoa seuraat?

Yleisesti ottaen buddhalaisuuden uskotaan olevan maailman neljänneksi suurin uskonto. Useimmat lähteet sanovat, että maailmassa on 230 – 500 miljoonaa buddhalaista. Eräät viittaukset esittävät erittäin suuria, yli miljardin lukuja, sillä monen kiinalaisen, jotka ovat virallisesti ateisteja valtion määräysten mukaan, ovat itse asiassa buddhalaisia. Buddhalaisten käytäntöjen tietoisuuden kasvaessa myös länsimaissa, moni muissakin maanosissa harjoittavat buddhismia ilman, että he virallisesti rekisteröityy uskontoon.Käytännössä buddhalaisuuden harjoittajana olemiseen on kaksi osaa, ensinnäkin se tarkoittaa, että olet samaa mieltä tiettyjen perusajatusten tai -tapojen kanssa, jotka ovat historiallisen Buddhan opetuksen ydin. Toiseksi se tarkoittaa, että osallistut säännöllisesti ja järjestelmällisesti yhteen tai useampaan buddhalaisille seuraajille tuttuihin toimintoihin. Tämä voi vaihdella buddhalaisessa luostarissa elämiseen 20 minuutin meditaatioistunnon harjoittamiseen kerran päivässä. Todellisuudessa on monia, monia tapoja harjoittaa buddhalaisuutta. Se on tervetullut uskonnollinen käytäntö, joka mahdollistaa suuren moninaisuuden ajatuksia ja uskomuksia seuraajien keskuudessa. Tässä artikkelisarjassa sukellamme hieman syvemmälle, ja paljastamme, mistä buddhalaisuudessa lopulta on kyse.

Siddhartha Gautama: Buddha

Historioitsijat arvioivat, että buddhalaisuuden perustaja Siddhartha Gautama eli 566 – 480 e. Kr. Sisääntian soturikuninkaan poika Gautama eli ylellistä elämää varhaiseen aikuisuuteen, sosiaalisen kastinsa etuoikeuksilla rellestäen. Mutta kun hän kyllästyi kuninkaallisen elämän hemmotteluihin, Gautama vaelsi ympäri maailmaa, etsien ymmärrystä. Kun Gautama oli kohdannut vanhan miehen, sairaan miehen, ruumiin ja askeetin, hän oli vakuuttunut siitä, että kärsimys odotti kaiken olemassaolon lopussa. Hän luopui ruhtinaskunnastaan ​​ja hänestä tuli munkki, joka riisti itsensä maallisista omaisuuksista, siinä toivossa että hän oppisi ymmärtämään hänen ympärillään olevan maailman totuuden. Hänen etsinnän huipentuma tuli meditoimalla puun alla, jossa hän lopulta ymmärsi, miten olla vapaa kärsimyksestä ja lopulta saavuttaa pelastus. Tämän äkillisen ymmärryksen jälkeen Gautama tunnettiin Buddhana, joka tarkoittaa valaistunutta. Buddha vietti loput elämästään kiertäen Sisääntiaa ja opettaen muita, mitä hän oli ymmärtänyt.

Siddhartha Gautama: Buddha


Buddhalaiset uskomukset

Buddhismista on monta eri osa-aluetta, jotka kaikki keskittyvät buddhalaisen opetuksen eri puoliin, mutta kaikki yhdistyvät buddhalaisuuden neljän jalon totuuden hyväksymisessä. Ensimmäinen totuus on että tavallinen ihmisen olemassaolo on täynnä kärsimystä. Buddhalaisille kärsimys ei välttämättä tarkoita fyysistä tai henkistä tuskaa, vaan pikemminkin yleistä tyytymättömyyden tunnetta maailmaan ja omaan paikkaansa maailmankaikkeudessa, ja sitä, että ihminen haluaa loputtomasti jotain muuta tai erilaista, mitä hänellä tällä hetkellä on. Toinen totuus on, että tämän kärsimyksen syy on kaipaus tai himo. Buddha näki, että kaiken tyytymättömyyden ydin oli toivoa ja haluta enemmän, kuin mitä meillä jo on. Jonkin muun himoaminen on se, joka estää meitä kokemasta iloa, joka on luontaista joka hetkelle. Kolmas totuus kertoo, että on mahdollista lopettaa tämä kärsimys ja tyytymättömyys. Useimmat i hmiset ovat kokeneet hetkiä, kun tämä tyytymättömyys lakkaa ja tämä kokemus kertoo meille, että tämä laaja-alainen tyytymättömyys ja kaipaus enemmästä voidaan voittaa. Buddhalaisuus on siis hyvin toiveikas ja optimistinen uskomus. Neljäs totuus on, että on olemassa polku tyytymättömyyden lopettamiseksi. Suuri osa buddhalaisesta käytännöstä käsittää sellaisten konkreettisten toimintojen tutkimisen ja toistamisen, joita voidaan seurata tyytymättömyyden ja inhimillisen elämän kärsimyksen lopettamiseksi. Suuri osa Buddhan elämästä oli omistettu kertomaan erilaisista menetelmistä herättää ihmiset tyytymättömyydestä ja himosta.

Buddhalaiset uskomukset

Polku tyytymättömyyden lopettamiseksi on buddhalaisen käytännön sydän, ja tekniikat ja hoito-ohjeet ovat määritelty kahdeksanosaisessa polussa. Kahdeksanosainen polku on selitetty tarkemmin artikkelisarjan toisessa osassa. Historioitsijat arvioivat, että buddhalaisuuden perustaja Siddhartha Gautama eli 566 – 480 e. Kr. Sisääntian soturikuninkaan poika Gautama eli ylellistä elämää varhaiseen aikuisuuteen, sosiaalisen kastinsa etuoikeuksilla rellestäen. Mutta kun hän kyllästyi kuninkaallisen elämän hemmotteluihin, Gautama vaelsi ympäri maailmaa, etsien ymmärrystä. Kun Gautama oli kohdannut vanhan miehen, sairaan miehen, ruumiin ja askeetin, hän oli vakuuttunut siitä, että kärsimys odotti kaiken olemassaolon lopussa. Hän luopui ruhtinaskunnastaan ​​ja hänestä tuli munkki, joka riisti itsensä maallisista omaisuuksista, siinä toivossa että hän oppisi ymmärtämään hänen ympärillään olevan maailman totuuden. Hänen etsinnän huipentuma tuli meditoimalla puun alla, jossa hän lopulta ymmärsi, miten olla vapaa kärsimyksestä ja lopulta saavuttaa pelastus. Tämän äkillisen ymmärryksen jälkeen Gautama tunnettiin Buddhana, joka tarkoittaa valaistunutta. Buddha vietti loput elämästään kiertäen Sisääntiaa ja opettaen muita, mitä hän oli ymmärtänyt.
 

It is main inner container footer text